Yleistä Imbesilleistä!
Team Imbesillit ei ole mikään kalastusseura vaan pelkkä kaveri porukka, joka käy yhdessä kalassa. Emmekä harrasta edes kalastuskilpailuissa käymistä.
Tässä on hieman tietoa kalastuksesta Imbesillien osalta. Kaikkia yksityiskohtia emme rupea kertomaan, mutta tässä yleistä tietoa meidän kalastuksesta.
”Parasta kalastuksessa on kuuma auringon paiste vedenäärellä keskikesällä ja se, että saa olla kavereiden kanssa ja korkata bisseä ja pääsee ”vaimoja” karkuun ja on hauskaa”… No huhhuh.. EI TODELLAKAAN NIIN! Edellä mainittu on varmasti hauskaa, mutta imbesillien osalta se ei liity mitenkään kalastukseen, kuulostaa pikemminkin juhannukselta. =)
Kalastuksessa on toki tärkeää millainen sää on kalojen liikkumisen/syönnin kannalta, mutta imbesillit eivät mene nauttimaan hyvästä säästä veden ääreen. Huono sää on aina vaan parempi. Se karsii pois muita kalastajia hyviltä kalapaikoilta. Joulukuun alussa, kun pakkasta on 10 astetta ja tuuli puhaltaa 15m/s. Ja ainoa vene joka on näkyvissä, on jalkojen alapuolella. Päästäkseen kalapaikoille, joutuu rikkomaan jäätä pois. Kädet ovat niin jäässä, että uistinta sitoessa menee puolet kalastusajasta hukkaan. Kalan aiheuttamat haavat käteen eivät tyrehdy. Silloin ainakin tuntee olevansa elossa, mutta ei voi olla varma kuinka kauan…No onneksi ei aina näinkään =)
Kalastamme läpi vuoden vain ja ainoastaan urheilukalastus välinein. Kalastus päiviä kertyy vuodessa yleensä yli 100. Ainoastaan talven kovimmat pakkaset jäävät väliin, koska kylmästä vedestä nostettu kala jäätyy nopeasti varsinkin sen silmät ja sen vapautus ei silloin mielestämme ole kannattavaa. Tavoitteena on aina se ISOKALA ja sen vapautus lajista riippumatta. Kalastamme enimmäkseen etelä- ja keskisuomen sisävesillä ja merellä. Suunnilleen n. 40 % merellä ja 60 % sisävesillä. Enimmäkseen kalastamme ahventa, haukea ja kuhaa vetämällä uistinta ja heitellen. Joskus kesällä tulee myös kalastettua toutainta ja Lapista taimenta ja ”harria”. Ahventa kalastamme oikeastaan ympäri vuoden, mutta yleensä reilusti alle 10metristä, koska liian syvältä tullut kala kuolee nopeaan paineen muutokseen. Haukea kalastamme vain kylmänveden aikaan, koska se keskikesällä syvällä uiva isohauki on ollut vähän liian haastava laji meille. Kuhaa olemme tähän mennessä kalastaneet lähinnä vain alkukesästä alkusyksyyn silloin, kun suurhauet pysyttelevät vielä syvällä.
Jokaisen on sitten kokeilemalla ja kovalla työllä löydettävä ne omat konstit kotivedelleen. Ei varmastikaan ole olemassa mitään varmaa tai oikeaa taktiikkaa joka toimisi aina, missä vaan ja mihin aikaan vaan. Oma mielipiteemme on, että kaikkea kannattaa kokeilla. Eihän sitä voi edes oppia mitään uutta jos ei mitään uutta kokeile. Ja osittain juuri se, että aina voi oivaltaa jotain uutta, niin tekeekin kalastuksesta niin mielekkään harrastuksen.
Talvikalastus
Meidän talvikalastus alkaa heti, kun ensijää tulee pikkujärviin (jäätä yli 5cm). Tämä onkin se ehkä odotetuin aika, kun pääsee ensi kertaa taas jäälle. Tähän vuoden aikaan isot ahvenet ja hauet liikkuvat aktiivisesti ja voivat tulla hyvinkin matalaan. Jäällä on mukava olla, kun muita pilkkimiehiä ei vielä lähes koskaan näy, kun pelkäävät heikkoa jäätä. Ongelmana on usein, että mistä riittää aikaa, kun isot järvet ja meri on vielä auki ja hauki aika niissäkin parhaimmillaan.
Kuva: Kirkasta ensijäätä. Klikkaa kuva isommaksi.
Keskitalvella jää aikaa joskus jopa muihinkin harrastuksiin. Kalastus päiviä kertyy keskitalvella ehkä vähiten. Vaikka kalaakin on vaikeampi saada, niin suurin syy on kuitenkin kovat pakkaset koska kalaa ei tällöin ole hyvä vapauttaa. Tähän aikaan käymme enimmäkseen isommilla järvillä, missä jäätä voisi olla vähemmän ja ehkä happea enemmän.
Kuva: Ensijäiden saalis pieneltä metsäjärveltä (1060g).
Kevättalvella alkaa taas päivä olla pitkä. Kalat alkavat liikkua aktiivisemmin jään alla, kun valoa tulee taas enemmän. Järvihauki ja ahven ovat tähän vuodenaikaan ehkä lihavimmillaan, kun mäti painaa mahassa ja siihen isoon on hyvä mahdollisuus. Kalastamme tähän vuodenaikaan enimmäkseen isommilla järvillä, mutta jonkun verran myös pikkujärvillä ja merellä.
Hauki
Hauki on perus suomalainen petokala ja yksi vesiemme suurimmiksi kasvavista kaloista. Haukea löytyy lähes kaikista suomen vesistöistä. Se on laji joka jakaa kalastajilla paljon mielipiteitä, toiset sitä jopa vihaavat ja toiset arvostavat suuresti. Se ei ole milläänlailla uhanalainen kala, mutta suuria yksilöitä kannattaa silti suojella, sillä ne ovat harvinaisempia.
Hauesta tehdään usein syntipukki, lohikalakantojen harventaja. Todellisuudessa hauki pitää vesistöjen särkikala kantoja kurissa. Suurhauet ovat lähes ainoita lahnojen ja muiden isojen särkikalojen harventajia. Toki lohikala istutuksista joku pieni prosentti saattaa päätyä hauen ravinnoksi, mutta niiden hyöty on kuitenkin paljon suurempi, kuin haitta.
Urheilukalastus kohteena hauki on mitä mainioin kala. Kalastamme sitä lähes 100 päivää vuodessa, lähes kaikkina vuoden aikoina sekä sisävesillä että merellä ja siltä siihen ei kyllästy missään vaiheessa. Aina löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista. Hauen saaminen voi toisinaan olla todella helppoa ja toisinaan taas tuntuu tosi vaikealta. Erillaisissa vesistöissä hauki käyttäytyy erilailla. Joskus tuntuu että se on jossain järvissä, kuin erilajia.
Kalastamme haukea lähes kaikkina vuoden aikoina hyvin erilaisilla vesistöillä. Kalastamme sitä heitellen jerkeillä ja erilaisilla jigeillä, sekä vetouistelemalla ja myös täyllä ja jonkin verran pilkillä.
Kuha
Kuha on parvissa liikkuva petokala. Se tulee hyvin toimeen etelä ja keskisuomen sameissa ja rehevissäkin järvissä. Se saalistaa myös pimeässä. Kuha on erittäin arvostettu ruokakalana, jonka takia monessa paikassa siihen kohdistuu liian kova kalastuspaine. Suuria haukia suomessa vapautetaan nykyään jo paljon ja hyvä niin, mutta mielestämme suurien kuhien vapautus on yhtälailla tärkeää, vaikka monikaan ei sitä vielä ole suomessa ymmärtänyt.
Kuha on todella hieno urheilukalastus kohteena ja varsinkin suurkuha. Se on erittäin vahva kala ja helposti karkaava. Ison kuhan väsyttäminen on todellä jännää. Ne voi pitkiä aikoja jurruttaa pohjassa nousematta ylös ja saattaa karata minä hetkenä hyvänsä. Suurkuha on toisinaan uskomattoman vahva ja lähes väsymätön taistelija ja toisinaan taas suht helposti kelattava "tukki". Kuhat ovat usein hyvin tarkkoja uistimen värin, koon ja uintiliikkeen suhteen ja niillä on usein hyvin selkeitä syönti aikoja.
Kalastamme kuhaa enimmäkseen keskikesällä järvillä vetouistellen ja jigaamalla.
Ahven
Ahven on myös parvissa liikuva petokala. Sitä esiintyy lähes kaikissa suomen vesistöissä, lukuunottamatta tunturijärviä. Ahven on todella yleinen kala suomessa. Kuitenkin suurahvenet ovat harvinaisia, koska ahven on hyvin arvostettu ruokakalana ja usein vain suuret yksilöt kelpuutetaan ruokapöytään. Mielestämme suurahveneta kuuluisi suojella. Kaikkein suurimmat yksilöt olisi hyvä laskea takaisin, mutta sitä ei monikaan suomessa ymmärrä. Jos tiedät jonkun paikan missä on suuria ahvenia, pidä tieto niistä aina pienen porukan sisällä. Sillä ne ovat usein liian helposti kalastettavissa ja suurahven kanta ei hetkessä uusiudu.
Ahven on hieno urheilukalastus kohde. Suurahvenet eivät ole milläänlailla vaikeasti väsytettävissä, mutta kuitenkin kokoonsa nähden ihan hyviä taistelijoita. Ahvenen kalastuksessa pointtina ei olekkaan mikään väsytyksen antama fiilis, vaan niiden löytäminen on todellinen haaste ja niiden saaminen ja näkeminen antaa suuren kunnioituksen kalalle.
Ahventa kalastamme lähes kaikkina vuoden aikoina sekä merellä, että järvillä heitellen jigeillä, joskus lipoilla ym, sekä pilkillä, että täyllä.
Suuret yksilöt takaisin!
Tavoitteemme on vapauttaa kaikki saamamme suurkalat aina kun se on mahdollista (jos kala ei ole pahasti vaurioitunut). Suuret yksilöt ovat aina tärkeitä geeniensä takia. Luonnossahan normaalisti aina suurin ja vahvin yksilö pärjää parhaiten ja lisääntyy eniten. Mutta jos kalastus paine on kova ja kohdistuu enimmäkseen suuriin yksilöihin ja vain pienet lasketaan takaisin. Ja kun isoja ei enää niin paljoa ole, niin on pienemmillä vielä yksi vihollinen vähemmän. Niin silloinhan pienemmät, hidaskasvuisemmat ja pienempänä sukukypsäksi tulevat yksilöt pärjäävät paremmin ja pääsevät lisääntymään eniten.
Ruokakalat eivät yleensä jää saamatta vaikka laskisi ne suurimmat kalat takaisin kasvamaan ja lisääntymään. Jää niistä kuitenkin aina muisto, olit sitten syönyt tai vapauttanut sen. Ainahan voi ottaa valokuvan muistoksi, vaikka sen vapauttaakin. Muisto mielestämme parempi silloin kun tietää, että kala pääsee lisääntymään, ja sen voi vaikka saada uudestaankin ja vielä isompana. Vaikka se vaatii hyvää tuuria ja paljon kalastamista samoilla alueilla. Suurhauet pysyttelevät usein samoilla alueilla vuodesta toiseen.
Isoja kaloja kuuluu kunnioittaa sen verran, että antaa niille mahdollisuuden vapauteen. Suurimmat yksilöt, ovat saattaneet uida jopa 15 vuotta siellä, mistä sait sen.
Näitä kannattaa ehkä miettiä, kun seuraavan kerran kalaan lähdet.
C&R!
Kalan vapautusta kannattaa harkita silloin, kun ruokakalat ovat jo veneessä. Tosin jos pelkästään lähdit ruokakalaa hakemaan niin siinä vaiheessa voi myös lähteä kotiin. Kalojen vapautus on hyvä myös suurten yksilöiden kohdalla ja tietysti myös alamittaisten. Jos aiot vapauttaa saamasi kalan on muistettava tiettyjä asioita. Jokaista vapautettavaa kalaa täytyy kunnioittaa ja niitä tulee käsitellä niin varovaisesti, kuin mahdollista oli ne minkä kokoisia tahansa. Vapauttamiseen täytyy olla aina valmistautunut jo etu käteen. Täytyy olla oikeat välineet aina mukana, ettei kala joutuisi turhaan kärsimään. Oikein vapautettu kala varmasti selviää hyvin ja voi ottaa vielä uudestaankin uistimeesi ja se voi seuraavalla kerralla olla vaikka se ennätys kala!
Iso kala joka halutaan punnita ja kuvata, niin sitä ei saa kuitenkaan liian pitkään kuivalla pitää. Silloin on hyvä laittaa kamera, vaaka, pihdit ja punnituspussi ym. valmiiksi jo ennen, kuin kala nostetaan veneeseen. Jos olet yksin veneessä, niin silloin on hyvä käyttää punnituspussia jossa on mahdollista ”sumputtaa” kala siksi aikaa kun kaivat tarvittavat välineet esille ja laitat kameran ja vaa'an valmiiksi. Iso kala on punnittava pussissa ja vaaka asennossa, koska sen niskanikamat saattaa vaurioitua, jos sitä roikotetaan päästä. Se tulee myös nostaa vedestä niin, että sitä ei roikoteta. Sen voi nostaa vedestä käsillä pitäen kiinni kahdesta tukipisteestä, tai sen voi nostaa myös haavilla tms., mutta haavin on hyvä olla mahdollisimman pehmeä havaksinen, jotta ei limakerros vaurioituisi.
Muista että sitä hauen puikkariakaan tai pientä ahventa ei voi heittää olan yli ja ajatella, että tule isompana uudestaan. Pientä kalaa pitää myös käsitellä hellästi ja se kannattaakin vapauttaa jo vedessä nostamatta sitä veneeseen jos mahdollista. Vaurioituneet kalat on hyvä ottaa aina ruoka kaloiksi koosta riippumatta.
Myös ahventa ja pienempiä kaloja punnitessa kannatta käyttää pussia. Ahventa punnitessa ollemme todenneet hyväksi vaihtoehdoksi tavallinen kaupan muovipussi josta voi vaikka yläosan leikata pois. Ahvenen niin kuin muutkin kalat voi hyvin punnita myös haavissa. tosin jos punnitsee isossa haavissa ahvenen, niin sen painoa ei välttämättä saa niin tarkasti, kuin kevyessä muovikassissa punnitessa. Pienemmille kaloille ei välttämättä tule niin helposti nikama vaurioita, mutta jos sen vaa'an koukun laittaa vaikka kidusten väliin niin se saattaa vaurioittaa kalan kiduksia tai leukaa.
Kuhaa punnitessa ei kokemuksella kankainen pussi ole niin hyvä. Kuhan evät jäävät kankaaseen kiinni ja sen saaminen kangas pussiin tai pois pussista voi viedä turhaan aikaa.
Kalan vapautuskin vaatii harjoittelua ja sitä kannattaa aina miettiä miten se onnistuu parhaiten. Alkuun se on hitaampaa, kun kaivetaan vaakaa ja kameraa ja kala joutuu olemaan kauemmin kuivalla. Virheistä oppii jos niistä haluaa oppia ja aina huoli kalan selviämisestä saa miettimään miten seuraavalla kerralla pystyis toimimaan nopeammin. Usein ison kalan kanssa miettii alkuun vaan, että miten se nostetaan veneeseen ja unohtaa miettiä miten se saadaan nopeasti takas veteen. Näissä asioissa kokemus opettaa ja itsekkin vielä harjoittelemme vapauttamista.
Olemme saaneet vapauttamistamme hauista varmuudella ainakin 8 uudestaan. yhden 7,8kg ja 102cm hauen saimme ensimmäisen kerran 20.10.2004 ja seuraavan kerran varmuudella sama kala tuli 04.05.2006 ja se oli kasvanut 2cm. Se oli hyvä kuntoinen ja juuri kuteneena painoi vain 7,08kg. 7,08kg on aika normaali paino 104cm juuri kuteneelle järvihauelle. Toinenkin hauki on ottanut uudestaa reilu vuoden jälkeen. Yhden kalan olemme varmuudella saaneet 3 kertaa 3 viikon sisällä ja kala oli lihonut välillä. Vuonna 2007 saimme yhden yli 10kg haen uudelleen reilu viikon päästä ensimmäisestä vapautamisesta. Kaloja joita olemme uudestaan saaneet on varmasti paljon enemmänkin, mutta niiden tunnistaminen samaksi kalaksi ei ole aina niin helppoa.
Jos yhden kalastamamme kohtalaisen suuren alueen +5kg hauista lähes 10% on ottanut uudelleen uistimeen, niin siitä voi jo tehdä johto päätöksen, että kovinkaan moni hauki ei ole todennäköisesti kuollut. Ja isojen kalojen vapautus todella kannattaa. Mitä useampi iso kala vapautetaan niin sitä enemmän vesistöissä niitä on ja alueet joilla on kova kalastus paine, niin voisivat tuottaa huomattavasti enemmän isoja kaloja, jos niitä enemmän vapautettaisiin.
Myös muita kaloja olemme onnistuneet saamaan uudestaan. yli kilon painoisista ahvenista ainakin kaksi on tullut kahteen kertaan. Toinen tuli peräkkäisinä päivinä ja toisessa oli väliä vajaa 2 kuukautta. Myös muutama yli 4 kg kuha on ottanut toistamiseen. Toinen reilu 5 kg tuli 9 metrin syvyydestä ja mietitytti sen kalan takaisin laskemisen järkevyys (syvältä nostaessa kala voi kuolla paineen muutokseen). Oli todella hienoa huomata, kun kala saatiin muutamien viikkojen päästä varmuudella uudestaan ja todella hyvä kuntoisena ja pirteänä.
välineitä kalan vapautukseen
Tässä joitain välineitä jotka helpottavat tai ovat välttämättömiä kalan vapauttamisessa. (myöhemmin tulossa kuvia välineistä)
Punnituspussi: Sen tärkein tehtävä on saada punnittua kala vaaka asennossa.
Pitkäkärkiset pihdit: Niin pitkät, että ylettyvät isonkin hauen suuhun.
Kidan avaaja: Mielestäni ei pakollinen, mutta yksin kalastaessa helpottaa haukia joilla on uistin suun sisällä. Jos mukanasi on kaveri mielestäni on hellävaraisempaa, jos toinen avaa kalan suun ja toinen irroittaa koukut.
Pehmeä alusta: Kovalle alustalle ei ole hyvä kalaa nostaa, vaan on hyvä käyttää jotain pehmeämpää. Esim. teltta patja on hyvä. Myös talvella on hyvä käyttää alustaa. Kalaa ei voi nostaa kylmälle jäälle tai lumelle.
Hyvä tietää!
Ennen kuin lähdet kalastamaan, niin käythän lukemassa vähän kalastustietoutta ja yleisiä säädöksiä, jotka koskevat kalastusta. Niistä on hyvä tietää ennen kuin kalastuksen valvoja tekee sen. Tosin kalastuksen valvoja ei tee sitä mieleiselläsi tavalla, mikäli kalastusluvat eivät ole kunnossa.
KALASTUS
